Old crap! Or not?

21.46

Ei vaiskaan.
Ajattelin tässä esitellä hieman vanhempia koruja. Vanhoja koruja meiltä löytyy kasapäin, mutta nämä ovat niitä joita minä käytän sitten enemmän tai vähän vähemmän.

 
Tämä hauska rannekoru on äitini vanha. Kuulemma siihen on joskus kuulunut kaulkoru, mutta lienee ilmeisesti hukkunut. Materiaalista minulle ei ole hajuakaan. Se on teräksen väristä, mutta sitä se ei ole, koska magneetti ei siihen kiinni ota. Hauska koru jokatapauksessa, ja kyllähän se killuu ranteessani aika usein.

 
Tämä on ehkä minun mieluisimpia riipuksia. Materiaali on hopeaa ja leimoista selviää, että kyseinen riipus on vuodelta 1975. Leimat ovatkin kyseisessä korussa mukavan selkeät. Niistä selviää myös että koru on 925. -hopeaa ja valmistettu Turussa tai Kaarinassa. Valmistaja on Salovaara Ky. Salovaaran tunnus on jääkarhu, jonka tapaisen löytää kyseisestä leimarivistöstä. 
 
 
Leimat järjestyksessä:
  • Tekijän tunnus (Jääkarhu),
  • Pitoisuuden tarkastusleima,
  • Pitoisuusleima,
  • Turun paikkakuntaleima 
  • Vuosileima (X7=1975)
 
Nämä olen saanut joskus pikkulapsena joululahjaksi isoäidiltäni. Alkuperästä en tiedä, mutta materiaali vaikuttaisi olevan meripihkaa. Metalli on ilmeisemmin terästä, sillä hopeaa se ei ainakaan ole. Vaikka eivät välttämättä mitkään arvokorvikset ole niin nätit ne ainakin ovat!

 
Tähän sarjaan kuuluu rannekoru sekä kaulakoru. Molemmat ovat niin yksinkertaisia kuin kuvasta selviääkin. Kuten kuvasta myös ehkä huomaa, on rannekorun lukko aivan rikki ja myös kaulakorun lukko vetelee viimeisiä. Näinollen en ole kyseisiä ketjuja käyttänyt kertaakaan. Sekin korjaantusi kun niihin ostaisi uudet hopealukot. Leimoja molemmisa löytyy molemmista kaksi. Toinen on pitoisuusleima, ja toisesta ei sitten ota selvää millään. Luuppi ois jees. En kyllä usko että siinä leimassa mitään järkevää on. Jos veikata pitäisi niin ketjut voisivat olla samalta vuosikymmeneltä kuin riipuskin.
 
 

You Might Also Like

0 kommenttia